Azerbaidžanin presidentti: tehtävät ja tärkeimmät vaikutusalat

Ilham Heydar oglu Alijev (Ilham Heydarovich Aliyev), syntynyt 24. joulukuuta 1961 Azerbaidžanin SSR: n pääkaupungissa Bakussa, on ollut Azerbaidžanin valtion ja poliittisen toimijan sekä nykyisen Azerbaidžanin presidentin 31. lokakuuta 2003 jälkeen. Hän on myös Azerbaidžanin entisen presidentin Heydar Aliyevin poika ja seuraaja.

Ilham Aliyev on neljän kerran voittaja 2003, 2008, 2013 ja viimeiset 2018 presidentinvaalit. Eräiden kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan Azerbaidžanin yhteiskunta Ilham Alijevin johdolla on saavuttanut tietyn vakauden erityisesti poliittisessa elämässä. Samaan aikaan muut lähteet kutsuvat Ilham Alijevin hallintoa Azerbaidžanissa diktatoriseen tai autoritaariseen.

Luettelo Azerbaidžanin presidentin toimivaltuuksista ja velvollisuuksista

Perustuslain 109 artiklan mukaan Azerbaidžanin tasavallan presidentin toimivaltuuksista hän käsittelee:

  • Azerbaidžanin Milli Majlisin vaalien nimittäminen;
  • Valtion talousarvion toimittaminen Azerbaidžanin Milli Mejlisille;
  • Valtion taloudellisten ja sosiaalisten ohjelmien hyväksyminen;
  • Nimittäminen yhteistyössä Azerbaidžanin parlamentin, tämän tasavallan pääministerin kanssa ja hänen vapauttamisensa toimistosta;
  • Azerbaidžanin ministerineuvoston jäsenten nimittäminen ja irtisanominen; ja tarvittaessa jopa johtokunnan puheenjohtajuus;
  • Päätös Azerbaidžanin ministerineuvoston eroamisesta;
  • Keskus- ja paikallisviranomaisten perustaminen sellaisten kustannusten rajoissa, jotka Azerbaidžanin valtion talousarviosta toimeenpanovirastolle oli annettu;
  • Azerbaidžanin ministerineuvoston asetusten ja määräysten sekä Nakhichevanin autonomisen tasavallan ministerikokouksen lakkauttaminen sekä keskus- ja paikallisviranomaisten toimet;
  • Esittää huomautuksia Azerbaidžanin Milli Majlisille Azerbaidžanin perustuslakituomioistuimen, korkeimman oikeuden sekä muutoksenhakutuomioistuinten tuomareiden nimittämisestä; tuomareiden nimittäminen muihin Azerbaidžanin tuomioistuimiin; yhteistyössä Azerbaidžanin Milli Majlisin kanssa, Azerbaidžanin yleisen syyttäjän nimittäminen ja irtisanominen;
  • Azerbaidžanin Milli Majlisille esittämät huomautukset Azerbaidžanin keskuspankin hallintoneuvoston edustajien nimittämisestä ja erottamisesta; Azerbaidžanin keskuspankin hallituksen edustajien joukosta Azerbaidžanin keskuspankin johtajan nimittäminen;
  • Armenian sotilasopillisen Azerbaidžanin Milli Majlisin hyväksyntä;
  • Azerbaidžanin puolustusvoimien vanhempien komentajien nimittäminen ja irtisanominen;
  • Azerbaidžanin presidentinhallinnon muodostaminen sekä sen johtajan nimittäminen;
  • Esittää esitys Azerbaidžanin Milli Majlisille ihmisoikeusvaltuutetun valinnasta tasavallassa;
  • Ajankohtaista Azerbaidžanin Milli Majlisille valtion diplomaattisten edustustojen perustamisesta ulkomaille ja kansainvälisiin järjestöihin, Azerbaidžanin diplomaattisten edustajien nimittämisestä ja palauttamisesta ulkomailla ja kansainvälisissä järjestöissä;
  • Valtuuskirjojen hyväksyminen ja diplomaattisten edustajien peruutettavat tutkintotodistukset ulkomailla;
  • Hallitusten välisten kansainvälisten sopimusten tekeminen, Azerbaidžanin Milli Majlisille antama lausunto hallitustenvälisten ja hallitustenvälisten sopimusten purkamisesta ja ratifioinnista, jotka tarjoavat sääntelykehyksen, joka eroaa Azerbaidžanin lainsäädännöstä; ratifiointivälineiden allekirjoittaminen;
  • Kansanäänestysten nimittäminen;
  • Lainsäädännön allekirjoittaminen ja antaminen;
  • Kansalaisuuteen liittyvien kysymysten ratkaiseminen;
  • Poliittisen turvapaikan myöntämiseen liittyvien kysymysten ratkaiseminen;
  • Armahdusten toteuttaminen;
  • Valtion palkintojen myöntäminen;
  • Korkeimpien sotilaallisten ja korkeampien erikoisrekisterien asettaminen;
  • Ilmoitus yleisestä tai osittaisesta mobilisaatiosta sekä sellaisten kansalaisten irtisanomista, joita pyydettiin mobilisoimaan;
  • Päättäessään Azerbaidžanin kansalaisten sotilaspalvelusta kulkemisen sekä sotilashenkilöstön, joka on suorittanut asepalveluksen, siirtämistä varaukseen;
  • Azerbaidžanin turvallisuusneuvoston perustaminen;
  • Valmistelut Azerbaidžanin Milli Majlisille lupien myöntämisestä Azerbaidžanin puolustusvoimien houkuttelemiseksi suorittamaan tehtäviä, jotka eivät liity heidän suoraan tehtäväänsä;
  • Hätä- ja taistelulainsäädäntö;
  • Yhteistyössä Azerbaidžanin Milli Majlisin kanssa, julistamalla sota ja tekemällä rauhaa;
  • Erityisten turvallisuuspalvelujen luominen näiden kustannusten rajoissa, jotka näille tehtäville on annettu Azerbaidžanin valtion talousarviosta;
  • Ratkaisu muihin kysymyksiin, jotka eivät liity Azerbaidžanin perustuslakiin.

Puheenjohtajuuskausi Azerbaidžanissa

Azerbaidžanin tasavallan ensimmäiset presidentinvaalit pidettiin vuonna 1991 syyskuussa, ennen kuin Azerbaidžanin itsenäisyyslaki hyväksyttiin samana vuonna lokakuussa. Niinpä Azerbaidžanin presidenttien hallintovuodet:

  1. Ayaz Mutalibov (s. 1938) 30. elokuuta 1991 ja 6. maaliskuuta 1992 välisenä aikana nimitti Azerbaidžanin kommunistinen puolue;
  2. Yagub Mammadov (s. 1941) toimi presidenttinä 6. maaliskuuta 1992–14.5.1992;
  3. Ayaz Mutalibov (s. 1938) toimi toimitusjohtajana 14.5.1992–18.5.1992;
  4. Isa Gambar (s. 1957) toimi presidenttinä 19. toukokuuta 1992 ja 16. kesäkuuta 1992 välisenä aikana. Nimitetty Azerbaidžanin suosituimmasta puolelta;
  5. Abulfaz Elchibey (1938-2000) 16.6.1992 - 1.9.1993. Nimitetty Azerbaidžanin suosituimmasta puolelta;
  6. Heydar Aliyev (1923-2003) 3.10.1993–31.10.2003. Puolue "Uusi Azerbaidžan";
  7. Ilham Aliyev (s. 1961) 31. lokakuuta 2003 lähtien. Azerbaidžanin nykyinen presidentti. Nimitetty puolueesta "Uusi Azerbaidžan".

Näin ollen Azerbaidžanissa oli neljä neljä presidenttiä, kolme presidenttiä ja yksi neljä kertaa presidentti.

Azerbaidžanin presidentin määräysvallassa olevat elimet

antaminen

Azerbaidžanin presidentinhallinnon tehtävät ovat vastuussa presidentin perustuslaillisten valtuuksien toteuttamisesta. Vaikka presidentti itse harjoittaa hallintoa ja nimittää sen johtajan. Presidentinhallinnon tehtäviin kuuluu laskujen valmistelu, jotta presidentti toimittaa ne kansalliskokoukselle nimeltä Milli Majlis.

Lisäksi valmistellaan myös asetusehdotuksia, määräyksiä, ohjeita, presidentin osoitteita ja muita asiakirjoja. Hallinto myös valvoo ja tarkistaa prosessin, jossa kaikki edellä mainitut suoritetaan, ja jättää asiaankuuluvat raportit presidentille. Lisäksi hallinto varmistaa valtionpäämiehen vuorovaikutuksen poliittisten puolueiden, julkisten järjestöjen, ammattiyhdistysten sekä ulkomaisten valtiollisten virastojen ja virkamiesten kanssa jne. Presidentin hallinnolla on voimassa oleva kirje-ala, joka analysoi kaikki saapuvat kirjeet ja muutoksenhakut, ja lähettää tämän kaikki asianomaisille yksiköille Sama hallinto sekä muut valtion virastot. Tärkeimmät valituksista tai kirjeistä saadut tiedot sisältyvät moniin erilaisiin raportteihin ja raportteihin, joista kaikki on pakollisesti ilmoitettava presidentille.

Presidentin asiat

Osana hallintoa ei ole presidentin virkaa. Puheenjohtajan ja hänen hallinnonsa logistiikan ja taloudellisen toiminnan varmistaminen.

Presidentin hallinto-opas

Presidentti muodostuu hallinnosta itsenäisesti ja nimittää sen johtajan. Nyt Azerbaidžanin presidentinhallituksen päällikkö on Ramiz Mehdiyev. Hallinnon suora työ ja johtaminen ovat hallintojohtajan tehtäviä.

Pääkonttori ja hallintorakennus

Presidentinlinna

Presidentinhallinto sijaitsee Azerbaidžanin pääkaupungissa Bakun kaupungissa Istiglaliyet-kadun varrella. Hallintoa edustavaa rakennusta kutsutaan presidentin palatsiksi. Aiemmin Neuvostoliiton aikoina tätä rakennusta kutsuttiin Azerbaidžanin kommunistisen puolueen keskusvaliokunnaksi. Siihen kuuluu myös Azerbaidžanin presidentinhallinnon hallinto ja hallinto.

Presidentinlinna on kaksitoista kerroksinen rakennus, jossa on marmori ja graniitti. Kaikki presidentinpalatsin rakentamiseen liittyvät toimet alkoivat vuonna 1977. Aloittaja oli henkilökohtaisesti Heydar Aliyev, joka tuolloin oli Azerbaidžanin tasavallan kommunistisen puolueen keskuskomitean ensimmäinen sihteeri. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1978, ja vuonna 1986 keskuskomitean rakennus oli valmis.

Presidentinhallinnon rakenne

Azerbaidžanin presidentinhallinnon rakenteessa on erilaisia ​​palveluja, sihteeristöjä, osastoja ja toimistoja. Näin ollen voidaan katsoa, ​​että Azerbaidžanin presidentti hoitaa hallintonsa johtajan kautta:

  • Valtion politiikan neuvonantajapalvelu;
  • Valtion neuvontapalvelu kansallisten vähemmistöjen ja uskonnollisten järjestöjen kanssa;
  • Azerbaidžanin presidentin sihteeristö;
  • Azerbaidžanin presidentin lehdistöpalvelu;
  • Azerbaidžanin presidentin pöytäkirjapalvelu;
  • Lainvalvontaviranomainen;
  • Lainsäädäntö- ja oikeudellisen asiantuntemuksen osasto;
  • Humanitaarisen politiikan osasto;
  • Ulkosuhteiden laitos;
  • Laitos työskentelee alueellisten viranomaisten ja paikallisen itsehallinnon kanssa;
  • Julkisen politiikan osasto;
  • Poliittisen analyysin ja tietoturvan laitos;
  • Valtion valvontaosasto;
  • Talouspolitiikan osasto;
  • Henkilöstö;
  • Laitos, jossa työskennellään kansalaisten asiakirjojen ja valitusten avulla;
  • Julkaisu- ja käännösosasto;
  • Azerbaidžanin presidentin toimisto.

Palkan määrä ja saadut edut

Viime aikoina julkistettiin tiedot Azerbaidžanin presidentin ja ministerien palkasta. Osoittautui, että Ilham Alijevin palkka ei ole käytännössä muuttunut viime vuosina. Paikallisten lehdistöraporttien mukaan Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev on kahdeksan viime vuoden palkkaa 15 000 manatia. Azerbaidžanin presidentti on määritellyt tällaisen rahamäärän itselleen vuodesta 2005.

Samalla Azerbaidžanin pääministerin kuukausipalkka on 2 406 manatia. Ensimmäisen varapääministerin palkka ei ylitä 2 125 manaksia, jäljellä olevat varapääministerit - 2 031 manatia, itse hallituksen jäsenet, säätiöiden ja valiokuntien johtajat 1875. Azerbaidžanin manatin osuus Yhdysvaltain dollariin 26. huhtikuuta 2018 oli 0,5877 dollaria.

Azerbaidžanin presidentti voi 106 artiklan mukaisesti saada koskemattomuuden. Hänen kunniansa ja ihmisarvonsa suojataan Azerbaidžanin laissa.

Miten tulla Azerbaidžanin presidentiksi

Azerbaidžanin presidentinvaalien perusteiden 101 artiklan mukaisesti valtionpäämies valitaan seitsemän vuoden toimikaudeksi. Samalla ne perustuvat yleiseen, tasa-arvoiseen ja välittömään äänioikeuteen vapaiden, henkilökohtaisten ja salaisen äänestyksen järjestämiseksi. Azerbaidžanin presidentillä on oikeus ilmoittaa varhaisista presidentinvaaleista.

Azerbaidžanin presidentti valitaan enemmistöllä, jonka pitäisi olla yli puolet äänestykseen osallistuneiden äänestäjien äänistä. Siinä tapauksessa, että tällainen enemmistö ei onnistunut ensimmäisessä äänestyskierroksessa, toinen kierros pidetään ensimmäisen äänestyskierroksen jälkeen. Toisessa äänestyskierroksessa voi osallistua vain kaksi ehdokasta, jotka voittivat eniten ensimmäisellä kierroksella, sekä kaksi ehdokasta, jotka seurasivat eniten ääniä saaneita ehdokkaita, mutta kieltäytyivät ehdokkaistaan.

Ehdokkaana, joka voitti eniten ääniä toisessa äänestyskierroksessa, voidaan pitää Azerbaidžanin valittua presidenttiä. Tapauksissa, joissa sotilasoperaatiot toteutetaan todellisen sodan ilmapiirissä ja ei näytä olevan mahdollista järjestää presidentinvaaleja Azerbaidžanissa, Azerbaidžanin puheenjohtajakaudella vietettyä aikaa voidaan jatkaa vihamielisyyksien loppuun saakka. Tällaisen päätöksen voi tehdä vain perustuslakituomioistuin. Se voidaan tehdä siinä tapauksessa, että yksi valtio tai kansanäänestyksen järjestämisestä vastaava valtion elin on valittanut. 102 artiklan mukaisesti Azerbaidžanin presidentinvaalien tulokset voivat virallisesti ilmoittaa vain Azerbaidžanin perustuslakituomioistuimelle neljätoista päivää äänestyspäivän jälkeen.

103 artiklan mukaisesti Azerbaidžanin presidentiksi valittu henkilö valaa juhlallisella seremonialla kolmen päivän ajan Azerbaidžanin perustuslakituomioistuimen tuomareiden virallisen ilmoituksen jälkeen. Tämän jälkeen voimme olettaa, että Azerbaidžanin presidentti aloitti tehtäviään.

Azerbaidžanin presidentti Alijevin avajaiset pidettiin Bakussa

Azerbaidžan presidentin Ilham Alijevin vaalien avajaisprosessi 11. huhtikuuta 2018 pidettävissä varhaisvaaleissa pidettiin keskiviikkona 18. huhtikuuta Bakussa. Ilham Alijevin voitto ylimääräisissä presidentinvaaleissa hyväksyi perustuslakituomioistuin, jossa hän onnistui saamaan 86,02% äänistä ja neljännen kerran valittiin Azerbaidžanin presidentiksi. Azerbaidžanin perustuslain syksyllä 2018 tekemien viimeisimpien muutosten mukaisesti valtionpäämies valitaan nyt seitsemän vuoden ajaksi.

Viestintämenetelmä presidentin kanssa yleisölle

Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijevillä on virallinen verkkosivusto, jonka kautta toteutetaan kansalaisten oikeuksia valittaa valtionpäämiehelle. Kaikilla Azerbaidžanin presidentin virallisen Internet-resurssin käyttäjillä on mahdollisuus lähettää kirjeensä, ilmaista ajatuksiaan ja toiveitaan kiinnostavista ongelmista, esittää ehdotuksia, lausuntoja tai valituksia.

Azerbaidžanin presidentin asunnot

Tietoa Azerbaidžanin presidentin kahdeksasta asunnosta löytyy Internetistä. Tässä ne ovat:

  • Bakussa, vanhin asuinpaikka kaupungin historiallisessa keskustassa, lähellä kuvernöörin kartanoa ja köysirataa;
  • Bakussa Ataturk-kadulla, valmistumisprosessissa;
  • Bakussa, Z. Buniatov-kadulla, rakentamisen prosessissa;
  • Zagulban vanhassa maassa;
  • Shuvalaniansissa maan siirtymäkausi;
  • Valtion piirin voimalaitoksessa sitä pidetään tärkeimpänä;
  • Gubassa, Gachresh, 200 km päässä pääkaupungista;
  • Gabala, 250 km päässä pääkaupungista.

Koska Azerbaidžanin presidentin asuinpaikoista ei ole virallista tietoa, tässä asiassa saattaa olla joitakin epätarkkuuksia, koska Azerbaidžanin erittäin aktiiviset kansalaiset ovat keränneet ne.