Yhdistyneet Kansakunnat korvasi Kansakuntien liiton sen purkautumisen jälkeen. Uuden yhdistyksen perustamisen syynä oli kansakunnan liiton täydellinen kyvyttömyys varmistaa ihmiskunnan turvallisuus ja kestävä kehitys. Yhdistyneiden Kansakuntien pääkonttori sijaitsee New Yorkissa Yhdysvalloissa.
YK: n tehtävänä on toimia foorumina, jolla pyritään vahvistamaan valtioiden välisiä ystävällisiä siteitä, estämään konfliktien syntyminen, ratkaisemaan kansainvälisiä jännitteitä diplomaattisin keinoin ja suojelemaan ihmisoikeuksia ja vapauksia. Vuodesta 2017 lähtien organisaatiota johtaa portugalilainen julkisasiamies Antonio Guterres. Virallinen sivusto: //www.un.org/ru/.
Miten tämä organisaatio syntyi?
YK: n perustamisen edellytykset ilmestyivät toisen maailmansodan aikana. Ne johtuivat siitä, että kansojen liitto, joka oli velvollinen varmistamaan rauhan säilyttämisen, ei selviytynyt sen tehtävistä. Jaltan konferenssin aikana liittoutuneiden Powers F. Rooseveltin (Yhdysvallat) johtajat W. Churchill (Iso-Britannia) ja I. Stalin (Neuvostoliitto) ilmoittivat haluavansa perustaa uuden kansainvälisen järjestön, jonka tavoitteena olisi rauhan ylläpitäminen. Saman vuoden keväällä 50 valtiota edustajat saapuivat San Franciscoon keskustelemaan tulevan kansainvälisen toimielimen peruskirjasta. Se hyväksyttiin 25. kesäkuuta 1945 yksimielisesti.
YK on ratifioinut useita erittäin tärkeitä sopimuksia, jotka takaavat rauhanomaisen rinnakkaiselon. Esimerkiksi ydinaseriisuntaa ja ydinvapaita vyöhykkeitä koskevat sopimukset.
Uuden organisaation ensimmäinen pääsihteeri oli englantilainen diplomaatti Gladwin Jebb. Oikeudellisesti hän toimi, joten muutama kuukausi myöhemmin hänet korvasi Norjan ministeri Trygve Li. Alunperin 50 valtiota tuli YK: n jäseniksi, muun muassa Belgia, Brasilia, Iso-Britannia, Tanska, Kanada, Yhdysvallat, Neuvostoliitto (ja erikseen Valko-Venäjän SSR ja Ukrainan SSR), Turkki ja Puola. Seuraavaksi 142 valtiota sai järjestön jäsenet, ja nyt organisaatiossa on 193 maata.
Keskeiset hallintoelimet
YK: ssa on monia eri elimiä, toimikuntia ja neuvostoja, jotka osallistuvat eri asioiden ratkaisemiseen alueellisista kiistoista ympäristöasioihin. YK: n rakennetta edustaa:
- Sihteeristö. Se on Yhdistyneiden Kansakuntien tärkein elin, se hallinnoi operaatioita, joihin osallistuu rauhanturvajoukkoja, valvoo talouden ja sosiaalisen kehityksen nykyisiä suuntauksia, ja sen jäsenet laativat raportteja ihmisoikeuksien suojelun varmistamisesta;
- Turvallisuusneuvostolla on ensisijainen vastuu rauhan ylläpitämisestä. YK: n turvallisuusneuvosto voi soveltaa seuraamuksia, johtaa rauhanturvaoperaatioita ja koordinoida toimintaa. Turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet veto-oikeudella ovat Venäjä, Kiina, Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska;
- Yleiskokous, joka on tärkein edustajaelin. Yleiskokouksen istunnot pidetään vuosittain syyskuusta joulukuuhun;
- Kansainvälinen tuomioistuin, joka käsittelee alueellisia riita-asioita ja voimankäyttöä sekä kuulee yleiskokousta ja turvallisuusneuvostoa;
- Talous- ja sosiaalineuvosto. Niiden tehtävänä on koordinoida yhteistyötä YK: n talous- ja sosiaalialoilla;
- useita erikoistuneita instituutioita, mukaan lukien UNESCO, kulttuuri- ja historiallisen perinnön suojeluorganisaatio, WHO, IAEA, WTO, FAO ja muut;
- erilliset ohjelmat (kauppa- ja kehityskonferenssi, UNICEFin lastenrahasto, ympäristönsuojeluohjelma, konferenssi ihmiskaupungeista ja muut).
Kaikki YK: n jäsenvaltiot tekevät päätöksiä organisaation talousarvion täydentämisestä ja jakamisesta. Pääsihteeri koordinoi yksittäisten yksiköiden tarpeellisten menojen mukaisesti talousarvion ja esittelee sen kokouksen aikana. Budjettikehityksen aikana otetaan huomioon bruttokansantulon (bruttokansantuote) määrä, joka on mukautettu valtion vakavaraisuuden ja sen ulkoisten velkojen perusteella. Esimerkiksi vuonna 2013 Yhdysvallat siirtyi organisaation budjetille 618,5 miljoonaan dollariin eli 22 prosenttiin sen koosta. Samana vuonna Venäjä maksoi 68,5 miljoonaa dollaria ja Saksa - noin 200 miljoonaa YK: ta - riippumaton järjestö, eikä se ole minkään valtion alainen.
YK: n rauhanturvajoukot
Jos joukko YK: n toteuttamia taloudellisia ja poliittisia toimia ei riitä vaikuttamaan mihinkään valtioon, järjestö mobilisoi sotilaallisen kontingentinsa - rauhanturvajoukot. Tämä aseellinen yksikkö ei ole YK: n alainen ja kuuluu yksittäisten valtioiden asevoimiin.
YK: n perustama kansainvälinen lastenrahasto UNICEF ostaa puolet kaikista maailmanlaajuisesti tuotetuista rokotteista. Eri kampanjoiden ansiosta, joita tämä säätiö harjoittaa osana toimintaansa, pelastetaan vuosittain yli 3 miljoonaa lasta.
YK: n olemassaolon aikana tällaiset ennakkotapaukset tapahtuivat 71 kertaa. Rauhanturvaajien tehtävänä on tehdä yhteistyötä järjestön alueellisten edustajien, lainvalvontaviranomaisten ja paikallisviranomaisten kanssa ja seurata saavutettujen tulitaukosopimusten täytäntöönpanoa riidanalaisilla alueilla demonstraatio- ja salpausmenetelmiä käyttäen.
YK: n rauhanturvajoukot ovat tyytyväisiä valtioihinsa ja niillä on armeijan käyttämät laitteet ja aseet. Tuliaseiden lisäksi rauhanturvaajilla on lentokoneita, helikoptereita ja säiliöitä (esimerkiksi Neuvostoliiton T-72 on käytössä Intian rauhanturvaajien kanssa) ja panssaroidut henkilökunnan harjoittajat, jotka on maalattu kirkkaalla valkoisella. YK: n rauhanturvajoukkojen erottuva piirre, jota usein mainitaan lehdistössä ja journalismissa, on sininen väri, jonka lyhenne on YK (Yhdistyneet Kansakunnat).
Organisaation asettamat mitalit
Kaikkien YK: n myöntämien mitalien ja palkintomerkkien joukossa on kaksi merkittävintä ja tunnettua:
- Dag Hammersheld -mitali. Se myönnetään vuosittain yksikölle, joka kärsi taistelutappioista rauhanturvaoperaation aikana;
- Mitali nimeltä Mbaye Diana. Hänelle myönnetään rauhanturvajoukkojen ja siviilipoliisin joukkoja poikkeuksellisesta rohkeudesta.
Jäljelle jäävät mitalit myönnetään rauhanturvaajille lähetystyön aikana (esimerkiksi Keski-Amerikan tarkkailijaryhmän mitali tai Somalian rauhanturvaoperaation palkintomerkki). Yleensä YK: n joukot tarvitsevat tietyn osan osallistumisesta operaatioon saadakseen mitan. Tällaiset palkinnot eivät ole merkkejä erottelusta, vaan ne vahvistavat vain rauhantekijän osallistumisen operaatioon.
Menetelmät rauhanturvaoperaatioiden toteuttamiseksi
Ensinnäkin YK: n rauhanturvaoperaatiot edellyttivät tulitauon valvontaa asiaa koskevien sopimusten tekemisen jälkeen. Kylmän sodan jälkeen perustettiin erityinen rauhanturvaosasto, ja YK alkoi suunnitella suurempia ja kattavampia rauhanturvaoperaatioita.
Useat kansanmurhat (Srebrenicassa ja Ruandassa) pakottivat kuitenkin organisaation johtajan muuttamaan lähestymistapaa rauhanturvaamistoimiensa toteuttamiseen. Laitos on luonut joukon ryhmiä, jotka vastaavat asiantuntijoiden jatkuvasta koulutuksesta ja nopeuttavat edistyneiden lähetysten käyttöönottoa sekä parantavat rahoitusta ja strategista suunnittelua.
YK: n joukot alkoivat tehdä yhteistyötä alueellisten järjestöjen kanssa - esimerkiksi Naton kanssa (Jugoslavian sotien aikana), IVY: n rauhanturvapataljoonien kanssa (Georgiassa vuonna 1994) ja Länsi-Afrikan maiden taloudellisen liiton kanssa (Liberian operaation perustamisen yhteydessä vuonna 1993). Rauhanturvatoimien toteutusmenetelmä muuttui vähitellen - jos YK: n sotilaallisten tarkkailijoiden tarkoitus oli vain erottaa sotivat osapuolet vihamielisyyksien päättymisen jälkeen, ajan mittaan he alkoivat työskennellä läheisessä yhteistyössä alueellisten järjestöjen, hallitusten ja lainvalvontaviranomaisten kanssa estääkseen konfliktien lisääntymisen lainkaan.
Tunnetuimmat rauhanturvaoperaatiot
Yhdistyneiden Kansakuntien onnistui puolustaa rauhaa sotilasjoukkojen voimien pohjalta. Joitakin YK: n toimia järjestettiin viime vuosisadalla ja jatketaan tähän päivään asti. Tunnetuimpia toimintoja ovat:
- Kongossa (1960-1964). Tämä operaatio oli virstanpylväs YK: n rauhanturvaoperaatioiden kehittämisessä - siihen osallistui noin 20 tuhatta joukkoa organisaation kontingenttia. Syyt joukkojen käyttöönottoon olivat Belgian aggressiiviset väitteet Kongon alueella ja sitten separatismin ja valtioiden sisäisten sotien uhka. YK: n joukot tukahduttivat useita nousuja, minkä jälkeen he lähtivät tästä maasta vuonna 1964. Rauhanturvajoukkojen menetys oli 250 henkilöä;
- Kyproksessa (nykyinen 1964). Kreikan ja Turkin välisten suhteiden kireyden vuoksi YK joutui suojelemaan erillistä riviä näiden saaren kahden kansan välillä. Rauhanturvaajat poistetaan saarelta vasta hänen jälleennäkemisen yhteydessä;
- väliaikainen lähetys Libanoniin (nykyinen). YK: n tarkkailijat seurasivat Israelin joukkojen vetäytymistä Etelä-Libanonista ja auttoivat Libanonin hallitusta ottamaan jälleen määräysvallan alueella. Vähitellen tähän operaatioon osallistuneiden virkamiesten ja siviilihenkilöstön määrä kasvoi, ja vuoteen 2018 mennessä niiden määrä oli noin 10 tuhatta sotilasta ja noin tuhat siviililaista. Tänä aikana kuoli siellä 308 rauhanturvaa.
YK ei aina onnistunut. Tämän laitoksen traaginen kohta on Jugoslavian sotien jakso, jonka aikana tapahtui Srebrenican joukkomurha. Joidenkin rauhanturvapataljoonien väärä toiminta tässä konfliktissa johti siihen, että suuri määrä muslimeja joutui serbien käsiin ja tapettiin.
Sosiaalinen reaktio ja kritiikki
YK on Nobelin rauhanpalkinnon saaja (2001), ja koko historian ajan sitä tukivat monet kuuluisat ihmiset - Kalkuttan lähetystyöntekijä Teresa, prinsessa Diana, irlantilainen muusikko Paul David Hewson (Bono), näyttelijä Angelina Jolie ja monet muut. YK: n rauhanturvaoperaatioilla on laaja vastaus, ja monet valtiot ovat innokkaita auttamaan organisaatiota sen toteuttamisessa.
Kuuluisa lause N. Hruštšovista (”Minä näytän sinulle vitun äidin!”) Julistettiin YK: n yleiskokouksen kokouksessa ja kirjaimellisesti käännettiin, minkä vuoksi termiä Kuzma's Mother käytettiin jo pitkään Neuvostoliiton atomipommeihin.
Tästä huolimatta YK: n ylin johto kritisoidaan ajoittain. Esimerkiksi organisaation entinen pääsihteeri Ban Ki-moon joutui eroamaan Saudi-Arabian rahoitusta koskevan korruption skandaalin vuoksi. Organisaatiota arvostellaan myös liian paisutetuista valtioista, valtavasta budjetista ja byrokratian aiheuttamasta yleisestä tehottomuudesta. Eri aikoina syntyy eri tyyppisiä skandaaleja - esimerkiksi Haitin koleraepidemia, joka johtuu rauhanturvaajien läsnäolosta ja seksuaalisen väkivallan esiintymisestä Keski-Afrikan tasavallassa vuonna 2015.
Yhdistyneiden Kansakuntien valvonnassa on kuitenkin nyt monia organisaatioita, jotka todella taistelevat ekologisen tasapainon noudattamisen ja ihmisoikeuksien tukemisen maailmanlaajuisten ongelmien kanssa. Tämä kansainvälinen toimielin on koko historian ajan pystynyt estämään useita suuria konflikteja, jotka voisivat kiihtyä täysimittaiseen sotaan, ja taata perusoikeuksien ja -vapauksien suojelun väestölle vihollisuuksien aikana. Näin ollen tänään YK on edelleen rauhan ja vaurauden vakaa tae maan päällä.
