Armen Sargsyan otti Armenian presidentin virkaan vuonna 2018 ja korvasi entisen presidentin Serzh Sargsyanin tässä tehtävässä. Avajaisseremonia pidettiin Jerevanissa kansalliskokouksen kokouksessa. A. Sargsyan on ensimmäinen Armenian presidentti, jonka parlamentaarikot valitsevat ja nimittävät tähän tehtävään. Näin ollen Armeniassa järjestettiin vuonna 2018 perustuslaillinen kansanäänestys, jonka mukaan maa hyväksyi parlamentaarisen tasavallan aseman.
Avajaiset pidettiin 9. huhtikuuta kansalliskokouksen (Armenian parlamentti) erityiskokouksessa Karen Demirchanin urheilu- ja konserttikompleksin alueella Armenian pääkaupungissa Jerevanissa. Armenian uusi, neljäs presidentti alkoi käyttää valtaansa 9. huhtikuuta 2018. Uuden perustuslain mukaisesti presidentin valtaa on vähennetty vakavasti ja siten valtion päämiehen ratkaistavat tavoitteet ja tehtävät, mutta hän antaa asetuksia. Useimmat heistä ottivat haltuunsa toimeenpano- ja lainsäädäntöalat eli hallituksen ja parlamentin.
Luettelo Armenian presidentin toimivaltuuksista ja velvollisuuksista 9. huhtikuuta 2018 saakka
Armenian perustuslain 55 artiklan mukaisesti, joka uudistettiin vuonna 2005, Armenian presidentin tehtävät ovat:
- Vetoomus kansalle sekä kansalliskokouksen edustajille;
- Kansalliskokouksen antamien lakien jälkeen hän on velvollinen allekirjoittamaan ja julkistamaan ne 21 päivän aikana; samanaikaisesti on mahdollista palauttaa lakeja, joissa voidaan esittää vastalauseita, ehdotuksia, sekä vaatimus niiden uusissa keskusteluissa. Kun kansalliskokous hylkää ne parlamentin jäsenten kokonaismäärästä, presidentti käsittelee lakien ja presidentin määräysten allekirjoittamista ja julistamista 5 päiväksi;
- Tapauksissa, joissa tämä on perustuslain mukaista, se voi ryhtyä kansalliskokouksen purkamiseen nimittämällä ylimääräiset vaalit;
- Kansalliskokouksen jäsenten paikkojen jakamisen ja parlamentaaristen ryhmittymien kanssa järjestettävien kuulemistilaisuuksien mukaisesti voi nimittää pääministerin. Yleensä se on henkilö, joka nauttii enemmistön luottamuksesta. Ja kun tämä ei ole mahdollista, henkilö, joka nauttii eniten parlamentin jäsenten luottamusta; pääministerin ehdotuksen mukaisesti voi nimittää ja erottaa ministerit; voi hyväksyä ministerien eroamisen päivänä, jolloin hän otti Armenian puheenjohtajakauden, avasi kansallisen parlamentin uuden kokouskokouksen ensimmäisen kokouksen, ilmaisee epäluottamuksen hallitukselle, hylkää hallituksen ohjelmat, irtisanoo pääministerin tai jättää paikan vapaalle;
- Tapauksissa, joissa tämä on säädetty laissa, virkamiesten nimittäminen voidaan tehdä;
- Hän voi olla mukana kansallisen turvallisuusneuvoston perustamisessa, puheenjohtajana ja muiden neuvoa-antavien elinten perustamisessa;
- Armenian edustaminen kansainvälisellä areenalla. Hän voi harjoittaa ulkomaisen poliittisen toiminnan yleistä hallintoa, tehdä kansainvälisiä sopimuksia, esittää kansainvälisiä sopimuksia ratifioimiseksi kansalliskokouksessa ja allekirjoittaa niiden ratifioimiskirjat, hyväksyä, keskeyttää tai mitätöidä kansainväliset sopimukset, jotka eivät edellytä ratifiointia;
- Armenian diplomaattisten edustajien nimittäminen ja palauttaminen ulkomaille ja kansainvälisiin järjestöihin, ulkomaisten maiden diplomaattisten edustajien ja kansainvälisten järjestöjen valtuuskirjojen hyväksyminen ja peruuttaminen;
- Esitys kansalliselle yleiskokoukselle ehdokkaista pääsyyttäjälle, keskuspankin päällikölle ja valvontakamarin päällikölle. Yleisen syyttäjän ehdotuksesta pääsihteerin sijainen ja vapauttaminen;
- Neljän perustuslakituomioistuimen edustajan nimittäminen. Tapauksissa, joissa kansalliskokous ei nimittänyt perustuslakituomioistuimen johtajaa kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun hän on poistunut paikaltaan - perustuslakituomioistuimen johtaja perustuslakituomioistuimen edustajilta; Perustuslakituomioistuimen lausunnon perusteella se voi lopettaa perustuslakituomioistuimen jäsenten sille asettamat tehtävät;
- Valituslautakunnan puheenjohtajan ja tuomareiden nimittäminen ja sen tuomioistuimissa, muutoksenhakutuomioistuimen puheenjohtajana, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimissa ja erityistuomioistuimissa, niiden toimivallan lopettaminen;
- Oikeusalan tutkijoiden parin nimittäminen, jotka ovat oikeus- neuvoston jäseniä;
- Olla Armenian puolustusvoimien korkein komentaja, koordinoimalla valtion elinten toimintaa puolustusvoimassa, vanhempien komentajien nimittämistä ja vapauttamista asevoimissa ja muissa sotilaallisissa kokoonpanoissa; sodan julistamisen yhteydessä voi olla mukana asevoimien päällikön nimittämisessä ja vapauttamisessa;
- Ilmoitetaan taistelulainsäädäntö Armeniaa vastaan tehdyistä aseellisista hyökkäyksistä, kun on olemassa välitön uhka tai sota. Lisäksi se voi sitoutua julistamaan yleistä tai osittaista mobilisointia ja tekemään päätöksiä armeijan osallistumisesta;
- Hätätilan julistus tapauksissa, joissa välitön vaara uhkaa perustuslaillista järjestystä, kun on neuvoteltu parlamentin päämiehen ja pääministerin kanssa ja toteutettava olosuhteiden sanelemia toimenpiteitä ja osoitettu hänen kansalleen tähän;
- Ratkaistaan kysymyksiä lain mukaisesti, jotka liittyvät armenialaisen kansalaisuuden tai poliittisen turvapaikan myöntämiseen;
- Armenian valtion tilaukset ja mitalit, korkeimpien sotilaallisten ja kunniapalkintojen myöntäminen, korkeimmat diplomaattiset ja muut luokkatyöt;
- Vankeuden täytäntöönpano tuomittujen osalta.
Luettelo Armenian presidentin toimivaltuuksista ja velvollisuuksista 9. huhtikuuta 2018 tehdyn uudistuksen jälkeen
Joulukuussa 2018 pidetyn perustuslaillisen kansanäänestyksen aikana hyväksyttiin perustuslain muutokset. Tämä viittaa siihen, että Armenia on kasvanut parlamentaariseksi tasavallaksi. Tässä suhteessa presidentin valtuuksia vähennettiin merkittävästi.
Perustuslain uuden painoksen mukaan valtionpäämies nimittää säännölliset ja ylimääräiset parlamenttivaalit. Lisäksi hän on 21 päivän ajan allekirjoittanut ja julistanut kansalliskokouksen hyväksymiä lakeja. Armenian presidentillä ei ole enää oikeutta purkaa kansalliskokousta eikä nimetä ylimääräisiä vaaleja. Hän voi hyväksyä eroamisen tapauksissa, joissa hallituksen perustuslaissa vahvistetaan pääministerin suostumuksella muutoksia ministeriöön.
Ulkopolitiikan alalla
Armenian presidentin uuden aseman mukaan hänen valtuuksiaan ulkopolitiikan alalla vähennettiin. Lain asettamien tapausten ja menettelyjen mukaisesti valtionpäällikkö voi hallituksen suostumuksella tehdä kansainvälisiä sopimuksia, nimittää ja peruuttaa pääministerin, ulkomaisten maiden diplomaattisten edustajien ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sovitut valtuutukset ja ulkomaisten valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajien peruuttamisen.
Armenian presidentti hyväksyy, keskeyttää tai mitätöi kansainvälisten sopimusten, jotka eivät edellytä ratifiointia, yhteisymmärryksessä hallituksen kanssa lain mukaisten tapausten ja menettelyjen mukaisesti.
Asevoimien alalla
Äskettäin valitut armenialaiset presidentit voivat yhteisymmärryksessä pääministerin kanssa lain mukaisten tapausten ja menettelyjen mukaisesti osallistua asevoimien ja muiden sotilaallisten kokoonpanojen ylimpien komentajien nimittämiseen ja vapauttamiseen sekä lakien asettamien tapausten ja menettelyjen mukaisesti, t ja korkeampien sotilaallisten joukkojen määrittely. Kaikki myöhemmät presidentit eivät voi enää olla Armenian puolustusvoimien korkeimpia komentajia, koska sodan julistamisen yhteydessä pääministeri käsittelee nyt näitä valtuuksia. Puheenjohtajat, kuten parlamentin puhujat, eivät enää kuulu uuteen turvallisuusneuvostoon.
Luettelo kaikista Armenian presidenteistä järjestyksen aikana
- Levon Ter-Petrosyan 16. lokakuuta 1991 - 3. helmikuuta 1998;
- Robert Kocharyan 9. huhtikuuta 1998 (3. helmikuuta 1998 - 9. huhtikuuta 1998 - presidentti) 9. huhtikuuta 2008;
- Serzh Sargsyan vietti 9. huhtikuuta 2008 9. huhtikuuta 2018 kaksi peräkkäistä termiä;
- Armen Sargsyan 9. huhtikuuta 2018 lähtien.
Palkan määrä ja saadut edut
Armenian presidentin virallinen vuosipalkka paikallislehden mukaan saa 3 miljoonaa 898 tuhatta 800 draamaa. Mikä on nykyinen 8,036,221,22 dollarin kurssi. Kaiken kaikkiaan Armenian valtion entisen johtajan tulot eivät rajoittuneet pelkästään palkkaan. Muun muassa 2 miljoonaa 45 tuhatta 89 draamaa, entinen presidentti sai maksuna, joka oli yhtä suuri kuin sen rahavarat. Mutta se ei ole kaikki.
Lisäksi 8 miljoonaa 740 tuhatta draamaa maksetaan Serzh Sargsyanille korkona. Ilmoituksen jättämisen aikaan Serzh Sargsyanin taloudellinen asema oli 105 miljoonaa 600 000 draamaa. Lisäksi entinen presidentti oli monenlaisten arvokkaiden XVII-2000-luvun antiikkisten artikkeleiden omistaja, sekä kuuluisa armenialaisten taiteilijoiden taideteos kokoelma 1900-luvulla, yhteensä yli kolmekymmentä kankaita. Armenialaisten presidenttien etuoikeuksia ei löytynyt avoimista lähteistä.
Armenian presidentin asuinpaikka Jerevanissa
Armenian presidentin asuinpaikka (vastaanotto) on Armenian SSR: n entisen korkeimman neuvoston rakentaminen. Hän oli suunnitellut, kuten monet muut tuon ajan kiinnostavat arkkitehtoniset teokset, lahjakas arkkitehti Mark Grigoryan vuonna 1949-1950. Rakennustyöt toteutettiin vuosina 1951-1953. Käytännöllisesti katsoen kaikki, mitä Grigorian näinä vuosina on luonut, on Jerevanin koriste, ja ehkä pitkään se edustaa perinteistä armenialaista klassista arkkitehtuuria.
Miten tulla Armenian presidentiksi 9. huhtikuuta 2018 jälkeen
Armenian presidentiksi voidaan valita vähintään kolmekymmentäviisi vuotta vanha henkilö. Lisäksi hänellä on oltava viime vuosikymmenen aikana Armenian kansalaisuus eikä hänellä ole toisen valtion kansalaisuutta, hänellä on pysyvä asuinpaikka Armeniassa viimeisten kymmenen vuoden ajan, ja hänellä on myös äänioikeus. Aiemmin presidentti valittiin viiden vuoden toimikaudeksi ja 9. huhtikuuta 2018 jälkeen seitsemän vuotta. Samaa henkilöä ei saa valita tasavallan presidentin asemaan yli kaksi kertaa peräkkäin. Vaaleja ei järjestetä hätätilanteessa tai sotilaallisen lain aikana.
Kuten aiemmin mainittiin, Armenian presidentin valtuuksia rajoitettiin merkittävästi. Uusien presidenttien valinta ei siis enää ole suoraa (eli ei ole valtakunnallista äänestystä), vaan vaalikoulu välittää sen. Siihen osallistuvat sekä parlamentin edustajat että paikallisten viranomaisten edustajat. Uudet presidentit valitaan seitsemän vuoden toimikaudeksi ilman oikeutta uudelleenvalintaan.
Seuraavat presidentit valitsee parlamentti, ja ehdokkaiden nimeämisprosessi edellyttää vähintään 27 varajäsenen ääntä. Vaalien voittaisi vain ehdokas, jonka äänestäisi kolme neljäsosaa parlamentin jäsenistä eli vähintään 79 varajäsentä. Tapauksissa, joissa mikään ehdokas ei ole onnistunut saamaan tarvittavaa äänimäärää, toinen kierros ilmoitetaan ja voitetaan, jossa sinun on kerättävä kolme viidesosaa parlamentin jäsenten äänistä.
