Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Yhdysvallat yritti "maailman poliisin roolia". Itse asiassa amerikkalainen hegemonia on perustettu kaikkialla maailmassa, ja Yhdysvaltojen vastakkaisiin maihin on tullut vaikeita aikoja. Tältä osin merkittävin on Irakin ja sen johtajan Saddam Husseinin kohtalo.
Irakin konfliktin esihistoria ja sen syyt
Operaatio Desert Stormin jälkeen lähetettiin erityinen YK-komitea Irakiin. Sen tarkoituksena oli seurata joukkotuhoaseiden poistamista ja kemiallisten aseiden tuotannon lopettamista. Tämän komission työ kesti noin 7 vuotta, mutta jo vuonna 1998 Irakin puolue ilmoitti lopettavansa yhteistyön komission kanssa.
Myös Irakin tappion jälkeen vuonna 1991 luotiin alueita maan pohjois- ja eteläosiin, joiden ulkonäkö oli kielletty Irakin ilmailulle. Patrulointi tehtiin Britannian ja Amerikan lentokoneilla. Kaikki ei kuitenkaan ollut täällä sileä. Irakin ilmansuojelualueet alkoivat vuonna 1998 tapahtuneiden tapahtumien jälkeen sekä amerikkalaisten suorittaman "Desert Fox" -operaation jälkeen säännöllisesti pommittaa ulkomaisia sotilaslentokoneita muilla kuin blastialueilla. Niinpä 1990-luvun lopulla tilanne Irakissa alkoi huonontua uudelleen.
Yhdysvaltojen vaaleilla George W. Bushin puheenjohtajuuskaudella amerikkalaisessa yhteiskunnassa on tiivistynyt Irakin vastainen retoriikka. Suuria ponnisteluja on käytetty Irakin aggressiivisen maan kuvan luomiseen, joka on uhka koko maailmalle. Samalla aloitettiin Irakin hyökkäyksen suunnitelman valmistelu.
Syyskuun 11. päivän 2001 tapahtumat pakottivat amerikkalaisen johtajan etsimään ensin Afganistania, joka oli vuonna 2001 lähes täysin Talebanin hallinnassa. Afganistanin operaatio alkoi syksyllä 2001, ja ensi vuonna liike voitettiin. Tämän jälkeen Irak oli jälleen tapahtumien keskellä.
Jo vuoden 2002 alussa Yhdysvallat vaati Irakia jatkamaan yhteistyötä YK: n kemiallisten aseiden ja joukkotuhoaseiden valvontakomission kanssa. Saddam Hussein kieltäytyi väittäen, ettei Irakissa ole tällaisia aseita. Tämä kieltäytyminen pakotti kuitenkin Yhdysvaltoja ja useita NATO-maita määräämään pakotteita Irakiin. Lopulta marraskuussa 2002 Irak joutui kasvavan paineen alaisena pakottamaan komission Irakin alueelle. Samalla YK: n komissio totesi, että joukkotuhoaseita ei löydy eikä sen tuotantoa jatkettu.
Amerikan johto on kuitenkin valinnut sodan polun ja seurannut sitä aggressiivisesti. Kärsivällisellä kausilla esitettiin Irakia koskevia liittoja, jotka ovat linkkejä al Qaedaan, kemiallisten aseiden tuotantoon ja terroristihyökkäysten valmisteluun Yhdysvalloissa. Useita näistä maksuista ei kuitenkaan voitu todistaa.
Samaan aikaan Irakin hyökkäyksen valmistelut olivat täydessä vauhdissa. Perustettiin kansainvälinen Irakin vastainen koalitio, johon kuului Yhdysvallat, Iso-Britannia, Australia ja Puola. Näiden valtioiden joukot joutuivat tekemään salaman Irakia vastaan, kukistamaan Saddam Husseinin ja perustamaan maan uudelle "demokraattiselle" hallitukselle. Operaatiota kutsuttiin "Irakin vapaudeksi".
Irakiin hyökätäkseen muodostettiin voimakas koalitiojoukkojen ryhmä, johon kuului 5 Yhdysvaltain divisioonaa (joista yksi oli yksi säiliö, yksi jalkaväki, yksi ilmassa oleva ja kaksi merialuetta) ja yksi brittiläinen säiliöjako. Nämä joukot keskittyivät Kuwaitiin, josta tuli hyökkäys Irakin hyökkäyksen kohteeksi.
Irakin sodan alku (maaliskuu-toukokuu 2003)
Aamulla 20. maaliskuuta 2003 Irakin vastaiset koalitiojoukot hyökkäsivät Irakiin, ja heidän lentokoneensa pommittivat suuria kaupunkeja maassa. Samalla amerikkalaiset johtajat hylkäsivät ajatuksen massiivisesta ilmailukoulutuksesta, kuten vuonna 1991, ja päätti aloittaa hyökkäyksen ensimmäisestä päivästä lähtien. Tämä johtui osittain siitä, että George W. Bush joutui kaatamaan Irakin johtajan mahdollisimman pian ja julistamaan voiton Irakissa oman luokituksensa nostamiseksi sekä jättämään pois mahdollisuuden käyttää Irakin joukkotuhoaseita (jotka kyseenalaistettu).
23 Irakin divisioonat eivät käytännössä harjoittaneet taistelutoimia, vaan ne rajoittuivat vain paikallisiin vastustuskeskuksiin kaupungeissa. Samaan aikaan siirtokuntien taistelut viivästyivät jopa kaksi viikkoa, mikä alensi hieman ennakkomäärää. Pääasiassa koalitiojoukot siirtyivät sisämaahan melko nopeasti ja kärsivät hyvin surkeasta tappiosta. Irakin ilmailu ei myöskään vastustanut liittoutuneita voimia, mikä antoi jälkimmäisille mahdollisuuden saavuttaa ensimmäiset päivät ja pitää ne tiukasti ilmassa.
Ensimmäisten päivien jälkeen Irakin vastaisen liiton vahat onnistuivat edistämään 300, ja joissakin paikoissa 400 km ja lähestyivät maan keskeisiä alueita. Tällöin hyökkäysten suunta alkoi poiketa: brittiläiset joukot muuttivat Basran ja Yhdysvaltojen suuntaan Bagdadiin ottamalla hallussaan Najafin ja Karbalan kaltaisia kaupunkeja. Jo kahdeksan viikon taistelujen seurauksena nämä kaupungit otettiin jo huhtikuun 8. päivään mennessä koalitiojoukkojen toimesta.
On syytä huomata, että Irakin joukkojen vastustuskyky on erittäin merkittävä, joka pidettiin 7. huhtikuuta 2003. Tänä päivänä yhdysvaltalaisen jalkaväen divisioonan 2. prikaatin komento tuhoutui Irakin taktisen ohjusjärjestelmän isku. Samalla amerikkalaiset kärsivät merkittäviä tappioita sekä ihmisissä että teknologiassa. Tämä episodi ei kuitenkaan voinut vaikuttaa yleiseen sodan kulkuun, joka ensimmäisistä päivistä oli lähinnä kadonnut Irakin puolelle.
Huhtikuun 9. päivänä 2003 amerikkalaiset joukot takavarikoivat Irakin pääkaupungin, Bagdadin, ilman taistelua. Bagdadissa Saddam Husseinin patsaan tuhoutuessa kehykset kulkivat ympäri maailmaa ja niistä tuli olennaisesti symboli Irakin johtajan voiman romahtamisesta. Saddam Hussein itse onnistui kuitenkin paeta.
Bagdadin sieppauksen jälkeen amerikkalaiset joukot ryntäivät pohjoiseen, jossa huhtikuun 15. päivään mennessä vallattiin viimeinen Irakin asuinpaikka - Tikritin kaupunki. Niinpä Irakin sodan aktiivinen vaihe kesti alle kuukauden. 1. toukokuuta 2003 Yhdysvaltain presidentti George W. Bush julisti voiton Irakin sodassa.
Koalitiojoukkojen menetys tänä aikana oli noin 200 ihmistä kuollut ja 1600 haavoittui, noin 250 yksikköä panssaroitua ajoneuvoa sekä noin 50 ilma-alusta. Amerikkalaisten lähteiden mukaan Irakin joukkojen menetys oli noin 9 tuhatta, 7 000 vankia ja 1 600 panssaroitua ajoneuvoa. Irakin korkeammat uhrit selittyvät amerikkalaisten ja irakilaisten joukkojen koulutuksessa, Irakin johtajuuden haluttomuudessa taistella ja että Irakin armeija ei ole järjestäytynyt.
Irakin sodan sissisarja (2003 - 2010)
Sota toi Irakiin paitsi Saddam Husseinin kaatumisen myös kaaoksen. Invasion aiheuttama tehohöyry johti suuriin ryöstelyihin, ryöstelyyn ja väkivaltaan. Tilannetta pahentivat terrori-iskut, jotka alkoivat tapahtua kadehdittavalla säännöllisyydellä maan suurimmissa kaupungeissa.
Sotilaallisten uhrien ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi siviiliväestön keskuudessa koalitiojoukkot alkoivat muodostaa poliisivoimia, jotka koostuivat irakilaisista. Tällaisten kokoonpanojen luominen alkoi jo huhtikuun puolivälissä, ja kesäisin Irakin alue jaettiin kolmeen miehitysalueeseen. Pohjois-Suomi ja Bagdadin alue olivat amerikkalaisten joukkojen valvonnassa. Brittiläiset joukot kontrolloivat maan eteläosaa yhdessä Basran kaupungin kanssa. Irakin alue Bagdadin eteläpuolella ja Basran pohjoispuolella oli koalition konsolidoidun jaon valvonnassa, joka sisälsi joukot Espanjasta, Puolasta, Ukrainasta ja muista maista.
Huolimatta toteutetuista toimenpiteistä Irakissa avattiin puolueellinen sota. Tässä tapauksessa kapinalliset eivät harjoittaneet pelkästään autojen ja improvisoitujen pommien räjähdyksiä kaduilla, vaan myös kansainvälisen koalition joukkojen kuoret, ei ainoastaan pienaseista vaan myös laastareista, teiden louhinnasta, koalitio-sotilaiden sieppauksesta ja täytäntöönpanosta. Nämä toimet pakottivat amerikkalaisen komennon jo kesäkuussa 2003 toteuttamaan operaation "Strike on the Peninsula", jonka tarkoituksena oli Irakissa syntyneen kapinan tuhoaminen.
Irakin sodan tärkeiden tapahtumien joukossa lukuisien kapinallisten ja terrori-iskujen lisäksi valloitetun presidentti Saddam Husseinin vangitsemisella on erityinen paikka. Se löydettiin kylän talon kellarissa 15 kilometrin päässä Tikritin kotikaupungista 13. joulukuuta 2003. Lokakuussa Saddam Hussein saatiin tuomiolle, joka tuomitsi hänet kuolemaan - rangaistus, jonka Irakin miehityshallinto sallii väliaikaisesti. 30. joulukuuta 2006 rangaistuksen täytäntöönpano.
Huolimatta koalitiojoukkojen menestyksistä, partisaaneja vastaan tapahtuneet toimet eivät antaneet heille mahdollisuuden ratkaista perusteellisesti heidän ongelmiaan. Vuosina 2003–2010. Irakin kansannousuja on tullut, joskaan ei usein, niin tarkasti eikä harvinaista. Vuonna 2010 Yhdysvaltain joukot Irakista poistettiin, mikä lopetti virallisesti tämän sodan Yhdysvaltojen puolesta. Kuitenkin jäljellä olevat amerikkalaiset opettajat jatkoivat taistelua ja sen seurauksena amerikkalaiset joukot kärsivät edelleen tappioista.
Vuoteen 2014 mennessä kansainvälisten koalitiojoukkojen tappiot olivat amerikkalaisten tietojen mukaan noin 4 800 ihmistä. Partisaanien tappioita ei ole mahdollista laskea, mutta voidaan varmasti sanoa, että ne ylittävät koalitiohäviöiden määrän useita kertoja. Irakin siviiliväestön tappiot ovat satoja tuhansia, jopa miljoonia ihmisiä.
Irakin sodan tulokset ja seuraukset
Irakin länsipuolella sijaitsevaa aluetta on vuodesta 2014 lähtien valvonut Irakin islamilainen valtio ja Levant (ns. ISIL). Samalla otettiin yksi Mosulin suurimmista Irakin kaupungeista. Tilanne maassa on edelleen vaikeaa, mutta silti vakaa.
Tänään Irak on Yhdysvaltojen liittolainen alueella ja taistelee ISIS: ää vastaan. Siten lokakuussa 2018 käynnistettiin toimenpide, jonka tarkoituksena on vapauttaa Mosul ja vapauttaa kokonaan maan alue radikaaleista islamisteista. Tämä toimenpide on kuitenkin meneillään (heinäkuu 2018), eikä loppua ole näkyvissä.
Tämänhetkisestä näkökulmasta voidaan sanoa varmasti, että kansainvälisten koalitiojoukkojen tunkeutuminen Irakiin johti enemmän valtion epävakauttamiseen kuin mihinkään myönteisiin muutoksiin. Tämän seurauksena monet siviilit kuolivat ja loukkaantuivat, ja miljoonat ihmiset menettivät kotinsa. Samaan aikaan humanitaarinen katastrofi, jonka seuraukset eivät vielä ole täysin näkyvissä, jatkuu tähän päivään asti.
Myös ISIS: n syntyminen johtuu suurelta osin tästä sodasta. Jos Saddam Hussein jatkoi hallitustaan Irakissa, hän todennäköisesti olisi radikaalisti lyhentänyt radikaalien islamististen ryhmien luomista maan länsipuolella ja tuhoisi näin islamilaisen valtion.
Irakin sodasta on monia monografioita, mutta voidaan sanoa luottavaisesti, että Yhdysvaltain joukkojen ja heidän liittolaistensa hyökkäys Irakissa avasi vain uuden, verisen ja todella kauhean sivun Lähi-idän historiassa, joka suljetaan pian. Seuraava aika tulee kuitenkin kertomaan.
